ullatus

(substantiivi)

Päätös: KIL 2026.9

Taivutus

ullatus, ullatuksen, ullatusta, ullatukseen

Etymologia

Vastakohta sanalle yllätys (vrt. ääntämys, jolla yllätys lausutaan sitten kun rikosilmoitus on kirjoitettu.)

Määritykset

1. Julkinen äännähdys, joka päästetään vasta sen jälkeen, kun espoolaismies on tunnistettu. Ullatus ei ole tunne, vaan rituaali: ensin teko, sitten paikannimi, sitten teeskennelty hämmästys.
2. Median ja viranomaiskielen vakiosuorite, jossa sama tapahtumaketju (nuori mies, elintasosiirtolaisuus, pusikko) aiheuttaa joka kerta primäärireaktion "emme olisi kerta kaikkiaan voineet arvata, ei saa yleistää".

Käyttöesimerkit

• "Ullatus! Vantaalaismies oli taas kotoisin jostain muualta kuin Vantaalta."
• "Ullatus toistui kolmatta kertaa samalla viikolla, ja silti kehtaatte syyttää valkoista heteromiestä."

Virallistetut synonyymit

yllätysperformanssi, espoolaisuusshokki, yksittäistapausseksi